Kiiminkijoki

Kiiminkijoki on rakentamaton ja suurelta osin luonnontilainen joki Pohjois-Pohjanmaalla. Joen pituus on 178 kilometriä, ja se kuuluu Kiiminkijoen vesistöalueeseen.

Kiiminkijoen melontareitin koskiluokitus on tehty matalan veden korkeudella.
(Suluissa ilmoitettu luokka kertoo tulvaveden tilanteen.)

Lisäksi käytetään yksittäisiä vaaranpaikkoja kuvaavia !-merkkejä

! = vaarallinen paikka, jossa epäonnistuminen ja siitä johtuvat seuraukset eivät taitavan melojan kannalta ole kovin todennäköisiä
! ! = vaarallinen paikka, jossa epäonnistumisen riski ja epäonnistumisesta johtuvat kielteiset seuraukset ovat sellaiset, että kaikkien melojien on otettava ne hyvin vakavasti.
! ! ! = vaarallinen paikka, jossa vaaratilanteen välttäminen on myös huippumelojalle hyvin vaikeaa.

Koskikuvausten yhteydessä on vain osa Kiiminkijoen varrella olevista taukopaikoista.

0,0 km Lähtöpaikka,
Puolangan lomakylä.

3,5 km Virtalankoski, I.
Lyhyt koski, pieni putous. Virtalankosken jälkeen Pieni Puutiojärvi ja Iso Puutiojärvi.

6,5 km Puutiokoski, I (II).
Kivinen, vähävetinen koski, kesävedellä laskukelvoton. Vaala – Puolankatien (883) alitus.
Oikealla rannalla laavu ja vasemmalla kota.

8,0 km Kärryskoski, I (II+).
Väylä kosken oikeassa reunassa, pieni köngäs sillan alla. Kesävedellä laskukelvoton. Puolanka – Utajärvitien (837) alitus.

9,0 km Kivarinjärvi.
Järven pohjoispäästä alkaa Kiiminkijoki.
Kivarinjärven länsipuolella veneenlasku- ja taukopaikka; laavu, nuotiopaikka, wc.

11,0 km Kypäräkoski, I.
Noin 500 m Kivarinjärven pohjoispuolisesta tiestä alaspäin. Koski laskee Vähä-Kivarinjärveen.

12,0 km Seinäskoski, I (II).
Vauhdikas, pitkä koski, kaksiosainen. Kesävedellä pohjakosketuksia, jopa kiinnijuuttumisia. Tulvalla leveät väylät.

13,5 km Vaamaskoski, II- (II).
Kosken yläosassa pieni köngäs, jossa kapea laskuaukko. Loppuosa kivistä ja matalaa, pohjakosketuksia.

16,0 km Nivanperä.
Kuorejoki yhtyy oikealta.

20,0 km Kalliuskoski, I (III-) !.
Kesävedellä koski on laskukelvoton, suositellaan ohitettavaksi maitse. Tulvavedellä etukäteistutkimus välttämätön. Kosken yläosassa köngäs, joka on laskettavissa kokeneelle melojalle. Keskiosa tasaisempaa. Kosken lopussa tulvavedellä kolme perättäistä stopparia. Retkimelojille suositus sivuuttaa koski maitse. Vasemmalla rannalla laavu, nuotiopaikka, wc.

kalliuskoski

32 km
Tasaisen jokiosuuden jälkeen Tilanjoki yhtyy oikealta.

33,0 km Kurimonkoski, II- (II+).
Koski on kesävedellä matala ja kivinen. Tulvavedellä laskuväylä leveämpi. Etukäteistutkimus suositeltavaa. Retkimelojille suositus sivuuttaa koski maitse.
Oikealla rannalla laavu, nuotiopaikka, wc.
Vuokrattava saunamökki kosken kupeella (p. 0400-262216)
Noin 3 km Kurimonkosken jälkeen alkaa järviketju Kaihlanen – Hakojärvi – Haukilampi – Vesalanlampi – Juorkuna – Mätäsjärvi.

kurimosko

47,0km Juorkunan kylä
Juorkunan sillan jälkeen oikealla taukokota, wc. Etelärannan kyläkaupassa voi ostaa ruokaa.

Juorkunajärven pohjoisrannalla Rekihovi: tilausravintola, majoitusta (p. 050-3714337)

50,0 km Perjakankosket, I.
Mätäsjärven ja Hamarijärven välinen helppo koski. Väylä keskellä, helposti havaittavissa. Maantiesilta.

54,5 km Myllykoski, I (II-)
Kosken niskalla väylä keskellä. Puolivälissä pieni kynnys, joka lasketaan suurimmasta aallosta keskioikealta. Loppuosa keskeltä.

Saarikoski, I (II).
Seuraa Myllykoskea. Kosken niskalla saari, joka ohitetaan oikealta keskilinjassa. Kosken loppuosa lasketaan vasenta reunaa.

Vääräkoski, I (II).
U-muotoinen koski, joka kääntyy oikealle. Niska matala, väylä keskellä. Lopussa väylä oikealla.

56,0 km Paanakkakoski, I.
Suora, runsasvetinen koski. Nivalan autiotila vasemmalla rannalla, jokihaarat heti tilan alapuolelle.

Laukkukoski, I.
Matala kivinen koski.

Peurakoski, I. Lyhyt nivamainen koski.
Ennen vasemmalta tulevaa Leipiojaa on oikealla rannalla taukopaikka, jossa kota, nuotiokehä, pöytä, wc ja vuokrattava saunamökki (p. 050-3701042)
Lohikoski, I.

62,0 km Jousikoski, I.
Vähävetinen, kivinen koski. Väylä keskilinjassa. Pohjakosketuksia.

63,5 km Nivankoski, I.
Väylä edessä olevan saariston oikealta puolen. Matalaa.
Nivankosken alapuolella noin 800 metrin päässä on saarien halkoma Someronkoski, jonka jälkeen taukopaikka näkyy jyrkästi vasemmalla: kota, laavu, nuotiopaikka, wc.

70,5 km Isohuoseus, I (II).
Koskenniskalla väylä on keskellä, jonka jälkeen koski kääntyy vasempaan. Koskessa on useita kynnyksiä. Kesävedellä vettä on niin vähän, että kanoottia joudutaan uittamaan kuivimpien kohtien yli. Tulvalla laskuväylä keskilinjassa, päävirtauksessa. Joki laskee jyrkkärantaiseen Huoseuslampeen.

72,5 km Koirakoski, I (II-).
Pitkä, mutkainen koskijakso. Väylä helposti nähtävissä. Loppuosalla väylä polveilee puolelta toiselle, matalaa. Tulvalla ei pohjakosketuksia.
Kosken alapäässä oikealla rannalla laavu, joka on hieman piilossa rantatörmällä.

75,0 km Palokoski, I.
Suoralinjainen koski, lopussa matalaa, varottava lähellä pintaa olevia kiviä. Väylä keskellä.

76,5 km Inninkoski, I (II).
Koski on kolmiosainen. Yläosa laskee niskaltaan jyrkemmin kaartuen samalla jyrkästi vasempaan. Väylä on kapea ja kivinen. Keskiosa niskaltaan matalaa, väylä kaartaa voimakkaasti oikealla rannalle. Alempana on keskivirrassa suuri kallio, joka ohitetaan oikealta. Loppuosa matalaa, väylä vasemmassa reunassa siirtyen loppuosalla keskivirtaan. Matalaa ja pohjakosketuksia.
Vasemmalla puolella kaksi erillistä taukopaikkaa, joissa laavu, nuotiopaikka ja wc.

78,5 km Lamminkoski, I (II-).
Kosken loppuosa s-mutkaa, jossa ajolinja ulkokurveissa. Paikoitellen matalaa.
Länsipuolella kulttuurihistoriallisesti merkittävä Ylivuoton kyläalue sekä Retkimelonta- ja kalastuskeskus Vuoton Joutsen: tilausravintola, majoitusta, kuljetuspalvelut (p. 0400-183035)

80,5 km Kultakoski, I (II-).
Kolmiosainen helppo koski.

83,5 km Jauhokoski, I.

87,5 km Leppikoski, I.
Uomassa useita saaria, jotka ohitetaan vähän veden aikaan oikealta, lopussa pieni kynnys.

88,0 km Ämmäkoski, I.

89,0 km Myllykoski, I.
Kosken jälkeen laavu vasemmalla.

Merilän alakoski, I.
Ajolinja vasemmalla.

Inkakoski, I.
Kosken ylittää maantiesilta. Ajolinja kosken niskalla oikeassa reunassa, sillan jälkeen keskelle. Pohjakosketuksia.

90,0 km Alavuotonkoski, I.

97,5 km Vehkakoski, I.

98,5 km Uumakoski, I.

104,5 km Jokikokonkoski, I.
Kosken yläosassa vasemmalta rannalta vinosti ylävirtaan vanha ohjepato. Ajolinja niskalla oikeasta reunasta. Väylä kääntyy jyrkästi vasemmalle, kiertäen kivikarikon ja kääntyen lopussa keskelle. Kosken kohdalla joen etelärannalla kulttuurihistoriallisesti merkittävä Joki-Kokon kyläalue.
Vasemmalla rannalla kaksi erillistä taukopaikkaa; kota, laavu ja wc.

106,0 km
Ylikiimingin-Hetekylän tien (8361) sillan alitus.

109,5 km Saarikoski, I.
Ajolinja vasemmalta.

114,5 km
Pitkä rauhallinen jokiosuus. Nuorittajoki yhtyy oikealta ja joki kaartaa jyrkästi vasempaan.

119,0 km Kirkkosaari,
kierretään vasenta reittiä. Koossaari, kierretään vasemmalta.

121,5 km Jämsänkoski, I.

123,0 km Juopulinkoski, I (II-).
Kosken niskalla saaria ja ruovikkoa, pääuoma helposti havaittavissa ruovikon keskellä. Väylä polveilee virran oikean reunan ja keskilinjan välissä.

124,5 km Ylikiimingin kirkonkylä, Kalliokoski, I.
Seuraa Juopulinkoskea. Alussa väylä oikeassa reunassa, josta kalliomuodostelman kohdalla keskelle helposti havaittavaan kieleen. Kirkkosaari.

Palokoski, I (II-).
Kosken alussa väylä vasemman rannan tuntumassa. Joki levenee ja koskessa useita kalliomuodostelmia sekä kaksi pientä saarta vasemmalla. Syvin väylä kiertää saaret vasemmalta. Kosken lopussa lähes koko joen ylittävä kalliomuodostelma. Väylä molemmissa reunoissa.

128,5 km Ruuttikoski, I.
Kosken niskalla saari, joka ohitetaan oikealta. Seuraa suvanto, jonka jälkeen kosken loppuosa. Väylä lopussa olevassa kynnyksessä keskellä, josta vasemmalle suvantoon.

129,5 km Aittokoski, I (II) !.
Koski on kaksiosainen. Yläosassa on saari, jonka vasemmalta ohittava väylä on padottu. Turvallinen laskuväylä oikeanpuoleisessa väylässä. Kosken niskalla koko uoman ylittää pohjapato, joka ohitetaan kantamalla kalusto sen yli. Seuraa mutka vasemmalle saaren taakse, jossa väylä vasemmassa reunassa. Joen ylittävä maantiesilta, jonka alla väylä kääntyyjyrkästi oikeaan reunaan, jota edelleen alas. Alaosassa väylä kosken oikeaa reunaa. Lopussa joki levenee suvannoksi ja väylä mataloituu kiviseksi. Pohjakosketuksia ei voi välttää. Tulvavedellä laskuväylä koko kosken leveydeltä.

132,5 km Seluskankoski, I (II).
Laskuväylä edessä olevan saaren vasenta uomaa. Niskalla karikko, jonka voi ohittaa molemmin puolin. Lopussa väylä keskellä sekä pieni kynnys, jossa kapea kieli kivien välissä. Tulvalla koskessa muutama iso aalto.
Saaressa oikealla rannalla laavu, nuotiopaikka, wc.

138,0 km Mieskoski, I (II-).
Kosken niskalla pieni kynnys, jossa väylä vasemmassa reunassa. Ajolinja jatkuu edelleen vasemmalle. Tulvalla mukavan kokoista aaltoa.

Holapankoski, I.
Edessä olevan saaren vasemman puoleinen väylä. Laskureitti kosken vasemmassa reunassa. Oikean puoleinen väylä on kesällä laskukelvoton.

Särkikoski, I.
Helppo vähävetinen koski, laskureitti keskilinjassa. Pohjakosketuksia.

lisakankoski, I (II-).
Kosken niskalla väylä keskellä olevan karikon molemmin puolin. Loppuosa keskellä. Pohjakosketuksia.

142,0 km Pyykösenniva, (II-).
Maantiesillan jälkeen laskureitti oikealle kiertäen oikealla olevan saaren. Tämän jälkeen matalaa. Vasemmalla rannalla taukopaikka ja koulu. Kosken loppuosa matalaa. Väylä oikealla pienten saarten takana. Tulvalla laskureitti koko joen leveydeltä.

144,0 km Koitelinkoski, I (III-) !
Koskialue muodostuu useista saarista, joiden välissä joki virtaa. Joki haarautuu kolmeen väylään, joista turvallisin kulkee keskimmäisen väylän, Tulikurkun (!), kautta. Ajoväylä keskireittiä. Heti Tulikurkun jälkeen tulevasta suvannosta jatketaan heikosti havaittavaa oikeanpuoleista reittiä, Lussinhaaraa, pitkin. Keskimmäisen ja vasemmanpuoleisen reitin loppuosilla on könkäitä, joita on vaikea laskea kanootilla kaatumatta. Lussinhaaran keskivaiheilla on pieni kynnys, jossa on tulvalla stoppari vasemmassa reunassa. Kosken lopussa pieni terävä kynnys, joka lasketaan aivan oikeasta reunasta. Tulvalla voimakkaita stoppareita ja laskureittiä voi suositella ainoastaan kokeneille melojille ja siihen soveltuvalle kalustolle (aukkopeite tarpeen). Kesävedellä etuväylät kuivat. Kosken etukäteistutkimus suositeltavaa Tulikurkun jälkeisestä pitkästä ja kapeasta Sahasaaresta. Koitelinkosken muissa uomissa koko kosken ylittävät kalliokynnykset. Uomien yli uudet vuonna 2000 valmistuneet riippusillat.
Rantautumispaikka Sahasaaren läntinen reuna Tunnelmatuvan kohdalla ennen siltaa ja koskea, toinen vaihtoehto Lussinhaarassa tuvan kohdalla Sahasaaren itärannalla. Nuotiopaikka ja laavu kosken kohdalla etelärannalla, jonne käynti siltoja pitkin. Tunnelmatuvassa tilausravintola/kahvila puh. 0400 386 504.

Laurinkoski, I (II)
Ennen Laurinkoskea kaksi lyhyempää koskea, joissa laskureitti vasemmassa reunassa. Laurinkosken niskalla väylä on kallioiden välissä keskivirrassa. Oikeanpuoleisella rannalla mylly. Koski jatkuu erittäin kivisenä eikä selkeää laskureittiä ole. Kosken keskija loppuosassa kynnykset, jotka on ylitettävä kantamalla.

Koskelankoski, I.

150,0 km Kiimingin kirkonkylä.

152,0 km Vääräkoski, I (II).
Niskaltaan koski kääntyy ensin oikeaan, ajoväylä keskioikealta. Vasemmalla laidalla ohjepato vinosti rannalla olevaa sahaa kohden. Ajoväylä keskioikealla, alaosassa keskellä. Lopussa joki kaartaa vasemmalle.

154,5 km Mannilankoski, I (II-).
Korkealla vedellä keskiväylää, kesävedellä oikeanpuoleinen reitti saaren takaa.

155,5 km Myllykoski, I

Lehtolankoski, I (II-).
Koskessa saari, joka ohitetaan oikealta, keskilinjassa.

Hettikoski, I.
Koski on matala ja kivinen. Pohjakosketuksia ja kiviin takertumisia.

Tolpankoski, I (II-).
Niskalla ajolinja vasemmalla, rantakallioiden vieressä. Ajolinja keskiväylään, josta ajolinja oikealle.

Kanniaisenkoski, I (II-).
Ajolinja mutkittelee koskessa, reitti helposti löydettävissä.

Venekoski, I.
Ajoväylä vasemmassa reunassa.

Kontiokoski, I.
Kosken niska keskeltä, jonka jälkeen edelleen keskilinjan vasenta puolta. Lopussa matalaa, pohjakosketuksia.

160,5 km Ylikoski sekä Puitin niva, l.

164,0 km Piimäkoski, I.
Jouttennivan alapuolella kaksi saarta, Hanhisaari ja Käpysaari, jotka voi korkealla vedellä kiertää mistä välistä tahansa. Kesävedellä melottava väylä Tamppikosken kautta.

Tamppikoski, I (II).
Koski tekee s-mutkan oikealle. Ensimmäinen mutka ajolinja keskioikealla. Toisessa mutkassa ajolinja keskellä pintakivien lomitse. Koski on kesävedelläkin runsasvetinen.

Majavakoski, I (II).
Niskalla ajolinja keskellä. Lopussa matalaa, väylä keskellä.

Peurakoski, I.
Kosken kohdalla oleva saari on tulvalla laskettavissa molemmin puolin, kesävedellä vain vasen väylä auki!!

169,0 km Jalonkoski,l (II).
Jalonkoskessa ajolinja keskellä, oikealle erkanee kapeampi väylä, Venäläisen väylä, joka on laskettavissa korkealla vedellä.

Rätykoski, I (II-).
Suora, niskaltaan matala koski. Keskiosa vasenta reunaa, lopussa keskelle suurten pintakivien lomitse.

Jäniskoski, I (II).
Kurkelansaari ohitetaan vasemmalta saareen johtavan pukkisillan alta. Ajolinja keskellä. Kosken loppuosalla vasemmassa reunassa stoppari. Nelostien sillan alla ajoväylä oikean puoleisen siltapilarin vierestä. Lopussa koski mataloituu ja pohjakosketuksia ei voi välttää. Ajolinja lopussa oikealta.
Mursunrannan taukopaikka vasemmalla rannalla; laavu, nuotiopaikka, wc.

Sämppikoski, I (II).
Rautatiesillan kohdalla ajolinja keskellä. Laskuväylä polveilee joen keskilinjassa hyvin havaittavissa. Pohjolan opiston kohdalla pieni Tavastinköngäs, missä suurempaa aaltoa. Oikealla rannalla on rantautumispaikka, mihin melonnan voi lopettaa, sillä seuraava koski, Alakoski, on kesävedellä laskukelvoton.

Alakoski, I.
Tulvalla laskuväylä koko leveydeltään, kesävedellä laskukelvoton.

182,0 km Oulu-Kemi tien (847) silta.
Haukiputaan kirkonkylä, rantautumispaikka vasemmalla kirkon rannassa.
Iso-Miehikkään saari oikealla jokisuulla; laavu ja nuotiopaikka.

184,0 km Perämeri.

Esa Veijola 1996, Koitelinkoski 2000/ Kiimingin kunta. Välimatkat korjattu 2010/ Jaakko Niemi.

Vedenkorkeus